Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 7. tammikuuta 2016

Uuden vuoden lupauksia

Lupasin teille jatkaa kirjoittelua ja pakkasten kirjaimellisesti paukkuessa nurkissa onkin hyvää aikaa näpytellä. Vuoden alkuun pakataan paljon lupauksia ja eniten ehkä painoon liittyviä.
Kuntosalit myyvät paljon liittymiskortteja ja jumpat ovat tupaten täynnä laihduttajia. Yksi asia mistä en ole vielä kirjoittanut on oma painon pudotukseni.
Muistan millaisia ajatuksia päässäni liikkui kemoterapian aikana. Ei, ensimmäinen niistä ei liittynyt painooni ja hoitoihin odottaessa otin aina omat kirjat mukaan, koska jokaisessa lehdessä hehkutettiin jotain uutta laihdutus pilleriä.
Mietin mielessäni minkä takia ihmiset käyttävät niin järjettömästi aikaa ulkonäköönsä eikä siihen että oikeati voisivat hyvin? Aina tulee olemaan joku ihminen joka on hoikempi, lihaksikkaampi ja kauniimpi kuin minä. Missä on se raja, kun sanoo itselleen olen hyvä näin?
Mikäli kehittää henkistä itseään ja rakastaa itseään sellaisena kun on ei tarvitse olla kiloakaan hoikempi. On tyytyväinen itseensä ja kantaa itseään  ilman häpeää.

Ihmiset ympärilläni ovat ihmetelleet ja udelleet miten olen saavuttanut pysyvän painonpudotuksen. Olen aiemmin kirjoittanut miten olen jättänyt ruokavaliosta turhat sokerit pois ja siirtynyt mahdollisimaan luonnonmukaiseen ruokavalioon. Kaikki on liittynyt siihen, että haluan voida fyysisesti mahdollisimman hyvin.

Kesällä kasvatin luomusti mm.salaatit, sipulit, marjat, yrtit itse ja loput olen ostanut läheltä tai kerännyt metsästä.  Ulkona liikkumisen aloitin pienillä kävely lenkeillä ja nyt olen tehnyt yli kuudenkymmenen kilometrin pyörälenkkejä ja pitkiä kävely lenkkejä.
Paljonko painoa on tippunut? 22 kiloa.

Koen kuitenkin henkisesti olevani se sama ihminen. Visualisoin itseni terveenä ja säteilevänä jo silloin kuin painoa oli enemmän. Menin uimahalliin yhtä reippaasti itseäni kantaen kuin tänäkin päivänä. Jos jotain häiritsee ulkonäköni on se mielestäni sen toisen ongelma, eikä minun.
 En ole keskittynyt puntarilla hyppimiseen ja ulkonäköön vaan hyvinvoimiseen. Muutettuani ruokavalion asteittain  sain valtavasti lisäenergiaa. Tuntui että pystyin toteuttamaan itseäni fyysisesti juuri niin kuin halusin.
Haluan vielä lisätä, että vaikka minulla oli painoa enemmän ei minulla koskaan ollut veriarvoissa tai verenpaineessa sanomista. Lääkärit paukuttavat vastaanotoilla ja mediassa, että ylipaino lisää riskiä sairastua kaikkiin mahdollisiin tauteihin, mutta minun kohdallani se ei pitänyt paikkansa.
Miksikö nyt kirjoitin asiasta? Haluan kannustaa kaikkia teitä painon kanssa taistelevia voimaan hyvin ja rakastamaan itseänne juuri sellaisena kun olette.
Piirtäkää mieleenne mahdollisimman tarkasti juuri se paras itsenne, mitä haluatte olla ja tulette saavuttamaan sen. Ravitkaa kehoanne laadukkailla raaka-aineilla ja heittäkää kaapistanne pois kaikki keinotekoiset laihdutus aineet.

Oikean ravinnon ja liikunnan myötä paino tippuu itsestään ilman hokkus pokkus dieettejä!

1 kommentti:

  1. LÖysin blogisi sattumalta ja vasta kaksi tekstiä lukeneena, huomaan kirjoittaneeni aivan vastaavista ajatuksista. Hyvin loksahtaa ajatukset kohdilleen! Onni se on mikä kantaa <3 Jään taatusti lukemaan lisää!

    VastaaPoista