Pääsiäisen ihme

Kävin tänään viimeisen kerran antamassa verinäytteeni ennen ensi viikolla alkavaa viimeistä sytostaatti kuuriani. Tämä viikko on ollut henkisesti niin raskas, että tuntuu kuin olisin vuodattanut vertani jo viikon. Henkinen pahoinvointi johtuu meidän kissasta. 

Olimme viettämässä maanantaita pääsiäistä kotona ja ilma oli loistava! Grillasimme ja chillasimme pihalla ja nautimme ruokailusta upeassa kevät säässä.
Tyttärellämme oli kaveri yökylässä kaksi yötä samoin serkut olivat vuokranneet läheltä mökin ja saimme viettää aikaa yhdessä. Ovi oli koko ajan sisälle raollaan ja kissat pyörivät tiuhaan tahtiin sisään ja ulos.
Pariin tuntiin en nähnyt toista kissaamme ja ajattelin että se on lähtenyt vähän pidemmäs pihasta saalistamaan. Menin sitten tallista hakemaan oksaleikkureita ja sielä kissa mourusi aivan vieraalla äänellä. Yritin kutsua sitä, mutta se hakeutui hankalaan paikkaan mönkkärin alle eikä tullut pois.
Kävin hakemassa miehen paikalle ja hän sai kissan houkuteltua mönkijän alta ja otti sen syliin.
Kissa suhisi miehelle silmät suurini kauhusta ja hyppäsi väkisin sylistä pois! Ei ollenkaan meidän kotikehrääjän tapaista! Kissa ampaisi tallin alle pienestä kolosta, eikä suostunut tulemaan ulos.
Maanittelimme monta tuntia kermalla, ruualla ja erilaisilla kutsuhuudoilla, mutta tallin alta ei kuulunut pihaustakaan.
Ilta oli jo tullut ja aloin jo itkeä tihrustamaan, että meidän Boris-kissa on kuollut. Mieskin sanoi, että tämä taisi olla kissan loppu. Mietimme erillaisia kauhu skenaarioita, mitä kissalle oli käynyt. Pääsiäisen paluu liikenne oli kovaa ja edessämme olevalla tiellä oli vilkkaampaa, kuin Mannerheimintiellä! Kääme oli myöskin saattanut näyttää hampaita kissalle tai ehkäpä se oli leikkinyt rupisammakolla ja saanut satsit suuhunsa? Naapurissa oli myös ärhäköitä koiria, kiimaisia kolleja ja sopikoiria. Mielikuvituksella ei ollut rajoja!
Laitan tyttären huoneessa seuraavan päivän vaatteita koulua varten ja katsoin ulos ikkunasta: Boris on terassin tuolilla!!
Pääsiäisen ihme on tapahtunut! Kissa on raahautunut kotiin! Mies päästää kissan sisälle ja se tulee suhisten ovesta. Luikahtaen se menee alakertaan nuolemaan haavojaan. Yritämme antaa sille ruokaa ja juomaa, sekä vaivihkaa katsoa mikä paikka on loukkaantunut.
Ajattelen soittaa heti tiistai aamusta eläinlääkärin.
 Kissa oli yöllä kömpinyt ylös ja mennyt vierashuoneen sänkyyn nukkumaan. Aamusta saan tutkittua haavan ja se on takatassussa. Kyseessä ei ole kyykäärme vaan on todennäköisimmin tapellut naapurin kissan kanssa. Kissa kävelee omin avuin eikä enää suhise, sekä juo vettä, eli ei ole välittömässä vaarassa kuolla.
Uni on parasta lääkettä. Samalla kun kissa nukkuu, minulla jää yö unet lyhyiksi. Viime yönä kissa kömpesi klo 3.00 sänkyyn ja siinä kävi niin että minä kampesin sinne vieras sänkyyn loppu yöksi nukkumaan..
Tänään on jo pari kinkkumakkaraa mennyt kurkusta alas ja kermaa on lipitelty, joten pahin on varmaankin ohi! Ihmeitä voi siis tapahtua nykypäivän pääsiäisenäkin!