Onko sinulla hyvää sydänystävää? Sellaista ketä näin aikuisena arjen pyörinnässä tulee nähtyä harvoin, mutta aina kun näätte jatkatte siitä mihin on viimksi jääty. Minulle on siunautunut useampi sellainen ja treffasin viime viikonloppuna yhtä pisimpään elämässäni ollutta.
Viime joulukuussa näin mainoksen, että Enrique Iglesias on tulosssa Suomeen esiintymään Hartwall Areenalle 7.5.2017, hitto minun syntymäpäivänäni! Mietin noin sekunnin ennen kuin laitoin koneen päälle ja aloin tekemään varausta.
Hetkeäkään epäröimättä varasin samantien kaksi lippua ja ilmoitin ystävälleni, että lähdemme muuten konserttiin viettämään synttäreitäni. Olen haaveillut vuosikaudet kyseisen hurmurin konserttiin menosta ja katsellut missä päin eurooppaa hän esiintyy, jos menisin katsomaan. Enriquen tulessa hetkuttamaan lanteitaan Suomeen juurikin meikäläisen synttärinä oli se vähän kuin enne! Pakkohan kyseinen keikka oli päästä kokemaan.
Varasin myös hotelli huoneen ja tein brunssi varauksen lempiravintolaani.
The Sunnuntai aamu sarasti vihdoin. Hurautin auton nokan kohti Helsinkiä puoli kymmeneltä ja kyseinen nokka meinasi tehdä lähempää tuttavuutta kahden hirven kanssa jo puolentoista kilometrin päässä kotoa.
Onneksi ajelin maltillisella nopeudella ja ennätin pysäyttää auton, kun kaksi naaras hirveä rauhakseen jolkottivat tien yli. Vein auton parkkiin Vantaalle ja hyppäsin junaan. Treffasin kaverin aseman ärrän edessä ja ihan vaan tiedoksi, että assalta löytyy ainakin kolme R-kioskia :-)
Mahtava ilma auringon paisteineen siivitteli matkaamme. Päätimme kävelle ensin hotellille laukut ja siitä jatkaa brunssille.
Hotellissa oli jo huone puhtaana ja kävimme pikaisti katsastamassa huoneen. Nautimme pienet aperatiivit ja lähdimme suunnistamaan ravintolaan. Eirasta löytyy aivan mahtava ruokaravintola nimeltään Sandro http://www.sandro.fi/. Ihan parhaat kasvisruuat! Ne kastikkeeeeet! Niistä voi vaan nähdä unia täällä Pilpalasssa. Herkuttelimme piiiitkän kaavan mukaan kaikkia eksoottisia makuelämyksiä ja synttäreiden kunniaksi maistelin monen makuisia kakkuja jälkiruuaksi.
Farkkujen huutaessa ratkeamispisteessä saumoistaan kaiken sen herkuttelun jälkeen, ehdotin pientä sulattelu lenkkiä kävellen meren rantaan.
Siitä käppäilimme hotellille ja huilimme Suomen lätskä matsia katsellen hotellilla.
Hartwall Areenalla aukesivat ovet klo 18:30 ja lähdimme kuljeksimaan Pasilaan päin siinä 19:30. Ehdimme hyvin virittäytyä viinilasien kanssa fiiliksiin lämppäri DC soitellessa biisejä. Vihdoin klo 21:00 kuulutettiin Enriquen alkavan soittamaan. Olihan mahtava setti! Otin meille istumapaikat, kun arvasin että sielä vietetään useampi tunti, parasta oli että energinen esiintyjä tuli myös yllättäen esiintymään katsomon toiseen päähän, ihan 10m päähän paikasta, missä istuimme. Enrique sanoi konsertin lopussa, että vietti täydelliset syntymäpäiväjuhlat meidän kanssa. Mietin ihan samaa!
Euforisisssa jytä meiningeissä (me ja pari tuhatta muuta naista) kipsutimme junalle ja lämpimässä tunnelmassa (täyteen survottu juna) matkasimme keskustaan.
Päätimme jättää baari kieroksen tällä kertaa välistä ja suuntasimme hotellille.
Mainiosti nukutun yön jälkeen menimme valmiiseen pöytään nauttimaan aamiaista.
Mikä teki päivästä erityisen? Olihan se Enrique ihan hyvä, mutta parasta oli juurikin se mahtava syrän ystävä, ketä on vuosi kaudet kulkenut rinnalla.
Ystävyyden voimalla hymyillen kohti kesää!
https://www.youtube.com/watch?v=NUsoVlDFqZg
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti