Kevät juoksua

Pääsiäistä kohti kovaa vauhtia pyristellään ja virvon varvon viikonloppukin on jo takana päin. Pääsiäishörhelöitä on maltillisesti lisätty kotiin ja päätin tänä vuonna pitää koristeet minimissään. Ei siis tänäkään vuonna mitään tipu verhoja. Ihan vaan pari narsissia ja raeruohon sijasta laitoin  herneen versoja itämään. Kuningas idea oli mielestäni pistää ruohon sijasta jotain syötävää itämään. Ensimmäinen idätys mätäni pystyyn. Yritys kaksi on nyt ikkunalaudalle siiretty ja pari vaivaista versoa puskee tietänsä mullan läpi, päätin ettei yritystä kolme kuitenkaan tule. Tällä siis mennään.

Valo on lisääntynyt mukavasi ja lähdin tänään päivittäiselle happi hyppelylle. Laitoinkin aamusta lenkkarin narut vähän tiukemmalle ja vähän tukevammat urheilu rintsikat päälle. Tyttöjen olessa kunnolla aisoissa, päätin kokeilla pari askelta juoksua. Kyllä, luit oikein juoksua. Kaikki minut tuntevat tietävät, että yleensä minä ja juoksu emme mahdu samaan lauseeseen. Kevät hulluus on siis iskenyt ja kävin ihan oikealla lenkillä. Hölkytttelin mennä eteenpäin vaahto suunpielessä, vähän niin kuin bulldogilla. En juossut yhtä jaksoisesti, mutta juoksin aina niin pitkään kun pystyin pyörtymättä. Olin kotona positiivisesti yllättynyt, miten olin ylittänyt itseni.

Fiilis oli tosi energinen suihkun jälkeen. Väsäsin palkinnoksi pirtelöä missä oli mustikkaa, mansikkaa, banaania, chian siemeniä, pikkasen vaniljajäätelöä ja maitoa. Pirtelö oli herkullista ja maistui myös tyttärellenikin. Hän kysyin lasin ollessa tyhjä mitä laitoin pirtelöön ja luettelin aineosat. Vastaus tuli välittömästi: " Mä en kyllä tykkää mustikasta ja mikä tää siian siemen oikein on, yök. " Epäilen suuresti tyttäreni olevan "allerginen" kaikelle terveelliselle.

Hauskaa pääsiäisen odotusta!

Auttamista

Äitini on pitkään kironnut seitsämän vuotta vanhaa mini läppäriänsä ja koska kirouksen kohde on ollut niin mahdottoman hidas. Hänelle oli operaattorin toimesta huijattu super nopea liittymä, mutta koneen olessa tiensä päässä, ei nopeudesta päässyt täysillä nauttimaan.
Ostin itse viime kesänä uuden tietokoneen ja olen ollut siihen valtavan tyytyväinen. Keskustelimme perjantaina puhelimessa ja äitini oli tarjouksen perässä kovaa vauhtia menossa ostamaan uutta tietsikkaa.  Pyysin häntä odottamaan hetken, sillä lupasin tulla mukaan varmistamaan koneen toimivuuden. Pakkasin pikaisesti yökassin ja tyttären mukaan ja hurautimme autolla äitin luokse.
Vastaan körötteli mielenosoitus traktoreita, mutta onneksi me kuljimme vastakkaiseen suuntaan. Auto parkkiin ja laukut äidille. Loppu matkan menimme kävellen.
Tarjous oli todella hyvä, samaan hintaan sai tietokeen ja tulostimen. Eikä siinä vielä kaikki: Ostassasi summalla X sai Tallink Siljan risteilylahjakortin! Kaupan päälle lätkästiin vielä sen lisäksi Flamingon Spa lahjakortti, sekä kaksi lippua Flamingon Vesi puistoon! Ei huono!
Paketit kainalossa kipitimme äitille. Huomasin samalla, että aamupalan jälkeen en ollut syönyt murustakaan. Murisevan vatalaukun säestämänä suuntasin lähellä olevan mahtavaan kiinalaista noutoruokaa myyvään ravintolaan. Höyrytin lisukkeeksi parsakaalia.
Masun pullottaessa tyytyväisenä aloin asentamaan konetta. Mietin vaan, miten iäkkäämmät ihmiset ostavat itselleen tietokoneita. Äitini ei puhu sanaakaan englantia ja ei olisi selviytynyt edes alkuasetuksista. Avasin tulostin pakkauksen ja huomasin tulostimen liitäntä johdon puuttuvan.Kävimme seuraavana aamuna ostamassa sen ja se maksoi rapiat 5EUR. Ihmettelen, miksei myyjä maininnut johdon uupuvan. Minulla olisi kotoa ollut matkaa edes takaisin lähimpään sopivaan liikkeeseen noin 50km, olisin varmasti kironnut jos olisin kotona huomannut johdon uupuvan. Onneksi äitiltä liikkeeseen oli matkaa kävellen vain viisi minuuttia.
Äidin kone siis toimii nyt loistavasti ja tulostin on valmiina hommiin. Lähdimme huristelemaan kotiin aamupäivästä ja tytär lähti kaverille yökyläilemään.
Kerrankin olimme kahdestaan mieheni kanssa! Auringon upeasti paistaessa nautimme päiväkahvit ulkoterassilla. Illasta kokkailin astetta parempaa ruokaa ja nautimme lasilliset viiniä kaikessa rauhassa. Illan kruunasi sauna ilman tytärtäni. ( Jokainen  lapsen vanhempi tietää, miten vähän saa rentouduttua saunassa lapsen kanssa.) Sunnuntai aamusta laiskasti heräillessä olo oli kun loman jälkeen.
Päivällä kävin pyörällä lenkillä ja tytärkin saapui kotiin. Hän oli saanut jonkun viruksin ja valitteli kurkku kipua.
Kävin illasta vielä kylätoimikunnan tapaamisessa ja olen tyytyväinen, kun voin kantaa oman pienen korteni kekoon, että kylällä säilyy toimintaa.

Tänään tytär sairauslomalla ja minä hoitajana. Inkivääri teet kiehumassa ja kanakeittoa. Tarkemmin katsottuna kanarisottoa? Maku asioita.

Kirjan ahmimista

Sain suosituksen inspiroivasta syöpää koskevasta kirjasta. Soitin Lopen kirjastoon ja sielä ei ollut kyseistä kirjaa, mutta tilasivat sen Riihimäestä. Hain kirjan jo viikko sitten, mutta en ollut vielä perehtynyt siihen. Vihdoin eilen illasta avasin kirjan ja tunsin välittömästi sen omakseni. Kirjan alkuun  esitellään  kirjailija.  Yksi lause yhdisti meidät heti se miten hänen elämäänsä oli mullistanut  aikoinaan Andrew Weilin kirja spontaanista paranemisesta (Minulla on se edelleen tallessa).
Kirjan nimi on: Syövästä voi selviytyä, yhdeksän polkua yllättävään paranemiseen ja kirjailija on nimeltään Kelly A. Turner 
http://www.adlibris.com/fi/kirja/syovasta-voi-selviytya-9789511295754 

 
Syöpä diagnoosin kuultua vaipuu helposti epätoivoon ja kirja kertoo usean selviytyjän tarinan. Itselle toivo oli alkuun tärkeintä! En ole koskaan kuunnellut synkkiä tilastolukuja ja vaipunut masennukseen. Mietin: Mitä voin itse tehdä? Asenne on alkuun kaikkien tärkein. Ei vaan saa luovuttaa!
Silloin kun olin sairaimmillani, käytin aikaa visualisointiin, että olen täysin terve. Piirsin kuvan täydellisestä minästä, vaatteiden ja hiusten kera. Jokainen kävely lenkki ajattelin mielessäni miten jokaisella hengen vedolla otan tervyttä sisään ja ulos hengityksellä kuonaa ulos. Stressi hormonit mahdollisimman alas! Helppo sanoa, mutta hemmetin vaikea toteuttaa! Aluksi sain vain hetkeksi ajatukset pois sairaudesta, kun katsoin vaikka tosi hyvää komedia elokuvaa. Nauroin vedet silmissä ja sain hetken vapautusta negatiivisista ajatuksista. Huumori on erittäin hyvä ase masennusta vastaan.
Aloin ottamaan hetkistä kiinni ja mietin miten voin tänään nauttia elämästäni? Olen keskittänyt kaikki energiani elämiseen, enkä sairastamiseen.
Ota ensimmäinen askel ja inspiroidu elämästä, lainaa kirja!