Magneettikuvaus

Vihdoin koitti keskiviikko ja kauan odotettu magneetti kuvaus. Tukenani oli hyvä luottoystäväni ja karautimme auton kohti Hämeenlinnaan heti aamutuimaan. Heitimme hetulaa koko matkan ja mieli oli korkealla. 
Ennätimme käydä kahvilla ja menimme kymmenen minuuttia ennen kuvausta paikalle. 
Vastaanotto oli lämmin ja sain esitietolomakkeen täytettäväksi. Olin  kotona laittanut paperit niin hyvään talteen, etten itsekkään löytänyt niitä.. 
Aloin täyttää lomaketta, kun hoitaja tuli jo hakemaan. Samalla kuin sulloin rintsikoitani rillien kanssa kaappiin, hoitaja tenttasi kysymykset. Siirryimme seuraavaksi putkilon viereen. 
Olin aamusta pakkeloinut naamani normaaliin tapaan ja minut passitettiin naama pesulle! Pään kuvauksessa ei saa olla meikkiä naamassa. 
Kerroin hoitajalle edellisestä kammo kokemuksestani, kun CT kuvauksessa tökittiin kolme kertaa suonen läpi eikä saatu kanyyliä laitettua lainkaan.
Magneettikuvauksessa kanyyli on huomattavasti kapeampi, eikä se sattunut ollenkaan. Kiitin hoitajaa kivuttomasta asennuksesta! Kuvaus alkoi.
Korvissani oli tulpat ja kuulokkeet, mutta silti porausta muistuttava ääni jyräsi kaiken läpi.
Puoli tuntia on valtavan pitkä aika, kun ei tiedä kellosta mitään. 
Olisin kaivannut, että hoitaja hihkaisee metelin läpi kauanko vielä jatketaan. 
Hoitaja kertoi, että kuvauksen loppuvaiheessa kanyylin kautta tulee hiljalleen varjo-ainetta, mikä tuntuu viileänä virtauksena kädessä. Odottelin tunnetta, mutta sitä ei koskaan tullut.
Lopulta kuvaus oli ohi ja hoitaja toivotti hyvää syntymäpäivää ja passitti kotiin.
Tätä syntymäpäivä lahjaa ei ihan heti unohda!

Tärkeät päivät

Kuuri IIII tulossa

Soitin toissa päivänä Hämeenlinnaan syöpäosastolle ja kysyin voinko siirtää neljättä kuuriani viikolla eteenpäin. Sairaanhoitaja sanoi, että hän tarkistaa asian lääkäriltä ja soittaa minulle takaisin. Koko päivän olin hälytys valmiudessa ja kantelin puhelinta mukanani.

Soittoa ei kuulunut koko päivänä ja eilen sitten vihdoin hoitaja soitti. Hän sanoi, että kyllä kuurin siirtäminen onnistuu. Loistavaa!

Olemme perheen kesken lähdössä laiva reissulle Ruotsiin ja en halunnut, että voisin pahoin. Reissut tekevät hyvää jaksamiselle! Kotoa tulee aina tietyin ajoin irtautua! Käydä tuulettumassa ja unohtaa koko syöpä hetkeksi! Se on todella tärkeää.

 Samoin pidän tärkeänä tehdä henkisiä jaksamisen etappeja. Olen itse ladannut odotukset toukokuulle. Silloin minulla on viimeinen sytostaatti kuuri ja vihdoin magneettikuvaus.

 

Kuvauksen päivämäärä on sama kun syntymäpäiväni, seitsemäs viidettä. 

Olen mennyt sen voimalla, että silloin saan vihdoin selvyyden onko kasvain uusiutunut tai ovatko hoidot tepsineet. Sitä päivää odotan, kun lehmä laitumelle pääsyä! 

Hoitaja sitten eilen ilmoitti minulle tylysti, että koska siirrän aikataulua, joudutaan myös magneettikuvaus mahdollisesti siirtämään! Minä jäin suu auki puhelimeen ja hän sanoi laittavansa tiedon minulle postissa! Kun olin lopettanut puhelun, aloin itkemään. Olen odottanut kyseistä kuvaus heinäkuusta 2013 asti ja nyt hoitaja sitten vain tokaisee, että se sitten muutetaan!

 Yritin sitten hetken päästä soittaa hänelle takaisin, mutta sain jutella vain vastaajan kanssa. Mietimme mieheni kanssa, että minun hoitoni ovat kuitenkin tärkeämmät, kuin laivamatka.

 Mikäli magneettikuvausta joudutaan siirtämään, päätimme että pidetään hoidot ennallaan. Hetken päästä hoitaja soittikin minulle takaisin ja hän ilmoitti, että vaikka hoitoa siirretään voidaan kuva ottaa sovittuna aikana.  Aloin itkemään taas ja hoitaja kysyi: Oletko kunnossa?

Vastasin: Olen odottanut kyseistä kuvaa heinäkuusta asti, joten minulle on erittäin tärkeää, että päivä pysyy samana..

 Hoitaja ymmärsi tilanteen ja osoitti hieman myötätuntoa puhelun loppuun.

 Sairaana olevalle ihmiselle ei ole sama jos kuvausta, missä selviää onko kasvain uusiutunut vai voitettu muutetaan!! Tärkeistä päivistä tulee taistella ja sovituista päivämääristä tulee pitää kiinni!