Kirjan ahmimista

Sain suosituksen inspiroivasta syöpää koskevasta kirjasta. Soitin Lopen kirjastoon ja sielä ei ollut kyseistä kirjaa, mutta tilasivat sen Riihimäestä. Hain kirjan jo viikko sitten, mutta en ollut vielä perehtynyt siihen. Vihdoin eilen illasta avasin kirjan ja tunsin välittömästi sen omakseni. Kirjan alkuun  esitellään  kirjailija.  Yksi lause yhdisti meidät heti se miten hänen elämäänsä oli mullistanut  aikoinaan Andrew Weilin kirja spontaanista paranemisesta (Minulla on se edelleen tallessa).
Kirjan nimi on: Syövästä voi selviytyä, yhdeksän polkua yllättävään paranemiseen ja kirjailija on nimeltään Kelly A. Turner 
http://www.adlibris.com/fi/kirja/syovasta-voi-selviytya-9789511295754 

 
Syöpä diagnoosin kuultua vaipuu helposti epätoivoon ja kirja kertoo usean selviytyjän tarinan. Itselle toivo oli alkuun tärkeintä! En ole koskaan kuunnellut synkkiä tilastolukuja ja vaipunut masennukseen. Mietin: Mitä voin itse tehdä? Asenne on alkuun kaikkien tärkein. Ei vaan saa luovuttaa!
Silloin kun olin sairaimmillani, käytin aikaa visualisointiin, että olen täysin terve. Piirsin kuvan täydellisestä minästä, vaatteiden ja hiusten kera. Jokainen kävely lenkki ajattelin mielessäni miten jokaisella hengen vedolla otan tervyttä sisään ja ulos hengityksellä kuonaa ulos. Stressi hormonit mahdollisimman alas! Helppo sanoa, mutta hemmetin vaikea toteuttaa! Aluksi sain vain hetkeksi ajatukset pois sairaudesta, kun katsoin vaikka tosi hyvää komedia elokuvaa. Nauroin vedet silmissä ja sain hetken vapautusta negatiivisista ajatuksista. Huumori on erittäin hyvä ase masennusta vastaan.
Aloin ottamaan hetkistä kiinni ja mietin miten voin tänään nauttia elämästäni? Olen keskittänyt kaikki energiani elämiseen, enkä sairastamiseen.
Ota ensimmäinen askel ja inspiroidu elämästä, lainaa kirja!