Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 22. kesäkuuta 2017

Keskikesän juhlaa

Vikkelään ovat vilistäneet mennä eteenpäin kesäkuun päivät pienen lomalaisen kanssa. Olemme käyneet heittämässä talviturkin järvessä, pyöräilleet lenkkejä ja viettäneet paljon aikaa yhdessä.



 Sateisina päivinä olemme ideoineet omaa sarjakuva hahmoa ja tytär on hionut taiteijan taitojaan. Uudeksi yhteiseksi harrastukseksi on löytynyt kirpparien kiertelyt. Minä etsin puutelistan mukaisia tavaroita ja tytär saalistaa vanhan sarjan petsejä.
Maria oli edeltävänä viikonloppuna kahden eri kaverin synttäreillä. Ensimmäiset olivat perjantaina ja kyseessä oli yökyläilyä teltassa. Tytöt olivat sitten hilluneet valveilla koko yön ja väsyneenä, hervottamasti kikatellen hän tuli kotiin puolen päivän jälkeen. Puolen tunnin  varoitus ajalla lähdimme auton leffakumit ulvoen ajamaan toisille synttäreille. Tarkoitus oli vaan olla kaksi tuntia, mutta vierailu venähti neljän ja puolen tunnin mittaiseksi ja illasta vielä touhusimme yhdessä puolille öin. Seuraavana aamuna herättelin semi teiniä paiväkahvi aikaan eli n. klo 12.30 aamupalalle. Parasta lomailussa on aikataulottumuus. Valon myötä voi valvoa vähän myöhempään ja jos aamusta sataa, venytellä sängyssä pidempään.
Kävin magneetti kuvissa 14.06.2017 ja odottelin tuloksia viikon verran. Kuritin mielessäni tekemiäni valintoja. Mietin kovasti olenko nyt syönyt riittävästi ja oikeita asioita.
Päänsäryt eivät ole lainkaan vaivanneet ja olen ollut todella hyvässä kunnossa. Siltikin valvoin edeltävän yön levottamasti tyynyn ja peiton kanssa hikisenä taistellen unen saamiseksi. Vapauttava tuomio tuli lääkäriltä keskiviikkona. Syöpä ei ole uusiutunut!

Kiitollisena ja iloa uhkuen jatkan kesääni. Jokainen päivä tullaan ehdottomasti elämään, kuin viimeistä kesäpäivää! Vietän kesäni, jokaisesta valoisesta auringon pilkahduksesta ulkona nauttien ja kukkia nuuskien. Hauskaa juhannusta!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti