Sivun näyttöjä yhteensä

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Valoa pilven takana


Miten nukuit viime yönä? Kiitos huonosti. Lupasin tytölleni mennä nukkumaan hänen huoneensa viereiseen makuuhuoneeseen. Ilta meni hyvin, lueskelin rauhassa ja kissa nukahti jalkoihini.
 Hetken päästä alkaa viereisen huoneen parvelta kuulua ähinää, puhinaa ja rapsutusta. Seuraavaksi tulee huuto: Äitiii, mä en kestä tätä kutinaa! Pyydän ottamaan rasvaus aseet esille ja laittamaan voimakkaimmat kutina rasvat. Kutina ei helpota, kello on jotain kaksitoista, kun hän vihdoin itku kurkussa kömpii kainalooni, silittelen sekä rahoittelen. Lopulta uni vie voiton.
Pari tuntia myöhemmin kutina alkaa taas ja hän käy vessassa, samoin minä. Tunti eteenpäin kissa herää ja tulee puskemaan naamaan.. Kyllä, pakko nousta ylös ja antaa ruokaa.. Jaloissani ollut kissa herää myös. Molemmat syövät kupit tyhjiksi ja toisen saan päästettyä ulos, toinen karkaa sisällä pimeyteen juosten. En jaksa lähteä etsimään, karatkoon.
Pari tuntia ja herätys kello soi. Nukuinko yhtään? Parisen tuntia.  Yllättävän hyvin jaksan silti nousta ylös, keittelen aamukahvit ja pyöräytän aamupalan. Täytyy tänään muistaa aloittaa hänelle efamol kuuri, jotta saa ihon taas normaaliin kuntoon.
Tyttö kouluun ja nyt voisin mennä takaisin nukkumaan. Ei enää väsytä. Lupaavalta näyttää ulona, ei sada mitään taivaalta. Lähden karistamaan unihiekat ulos ja nautin pilven takaa kurkkaavasta valosta.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti