Sivun näyttöjä yhteensä

torstai 24. syyskuuta 2015

Magneettikuvan tuloksia


Ensin olin tavallinen perusterve kolmekymppinen. Hetkessä menee jalat alta ja ei ole enää ikinä vaan tavallinen terve nuori nainen. Olen ikuisesti ihminen kenellä on ollut aivokasvain. Vointini on ollut ihan hyvä viimeiset kolme kuukautta, mutta edelleen jännittää onko sitä terve vai ei?

Kävin viime viikolla magneettikuvassa ja tänään sain vihdoin tulokset. Sain eilen illasta valtavan energia puuskan ja uni ei tullut silmään sitten millään. Pyörin ja hyörin lakanat rutussa ja yritin tehdä kaikki mahdolliset temput, että olisin nukahtanut.

Lähdin aamusta yksin ajelemaan lääkäriin ja ajatukset olivat varovaisen optimistiset. Vointi on ollut hyvä ja en ole kärsinyt epilepsiasta tai päänsäryistä.
Odottelin odotushuoneessa ja yritin lukea mukaani otettua kirjaa. En muista mitään kirjan sivuilta lukemaani juttua, tuntui vaan että katse hakeutui koko ajan kellon suuntaan. Katsoin miten minuutit ryömivät eteenpäin. Mielessäni nimesin odotushuoneen kellon tuomion kelloksi.
Onko syöpä uusiutunut vai ei?

Lääkäri oli tuttu edellisiltä kerroilta ja hän päästi minut piinasta. Syöpä ei ole uusiutunut. Jokainen sairas tietää miltä tuntuu saada se vapauttava tieto. Onnen kyyneleet ryöpsähtivät kutsumatta silmiini.

Euforian saattelemana ajelin kotia päin laulellen ja musiikki täysillä pauhaten. Tunteet ovat menneet tänään pohjamudasta aina ylös korkeimmalle aallon harjalle.

Olen vaan niin onnellinen, just nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti